torstai 26. huhtikuuta 2012

Lahden suurasema 1928-1993

Vuosien 1925-1926 vaihteessa tehtiin tutkimus, joka osoitti yhden suuritehoisen keskeisesti sijoitetun radioaseman rakentamisen edullisemmaksi, kuin usean pienemmän aseman ympäri maata. Tästä alkoi prosessi aikansa suurimman eurooppalaisen yleisradioaseman rakentamiseksi. Kyseessä oli tietenkin Lahden pitkäaaltoasema.

Lahden suuraseman mastot lehtikuvassa vuonna 1927. Kuva: Suomen kuvalehti
 
Aseman rakentaminen aloitettiin vuoden 1927 keväällä. Maamerkeiksi muodostuneet antennimastot rakensi saksalainen Lehmann & C:o. Mastot ovat 150 metriä korkeat ja niiden etäisyys toisistaan on 310 metriä. Kun mastot valmistuivat ennätysajassa, ne olivat suomen korkeimmat rakennelmat. Antennina toimi kolme pronssiköyttä, joita voitiin talvisin sulattaa pienitaajuisella vaihtovirralla.
Kun asema valmistui vuonna 1928, se oli uudenaikaisin koko euroopassa. Ja kun antenniteho nostettiin 25kW:sta aina 40kW:ksi Lahden asema oli myös hetken aikaa euroopan tehokkain pitkäaaltoasema. Itse asiassa tehoa jouduttiin nostamaan jo suunniteltua aiemmin, sillä kävi ilmi että pitkäaaltoasemien tehonkorotukset eivät olisi luvallisia kovin pitkään.

Aseman vihkiäiset pidettiin 22. huhtikuuta 1928. Aseman aallonpituus oli 1522,8 metriä, eli 197kHz. Vain vähän yli vuotta myöhemmin heinäkuussa 1929 aallonpituus vaihdettiin 1796,4 metriin, eli taajuudeksi tuli 167kHz. En voi olla ajattelematta kuinka paljon radiokuuntelijoita harmitti se, että Lahden kuuntelemista varten myydyt edulliset esiviritetyt radiot olivat muutoksen myötä kelvottomia. Kolmas muutos tuli viiden vuoden kuluttua, ja tällöin aallonpituus muutettiin 1807,2 metriin, eli taajuudelle 166kHz.

Aseman tehon lisäys tuli myös eteen varsin pian. Alkuperäinen 25kW oli jo nostettu 40kW:ksi, mutta euroopan taivaan täyttyessä radiosignaaleista, oli Lahti jäämässä uudempien erittäin voimakkaiden asemien alle. Joulukuussa 1935 aloitettiin lähetykset 150kW:n antenniteholla, tosin lähettimestä oli mahdollista saada 220kW teho. Asemalla tehtiin tietenkin erilaisia laitepäivityksiä, mutta kuuntelijoille muutokset eivät kuuluneet, ja asema toimikin kymmenen vuotta ilman teho- tai taajuusmuutoksia.

Sodan jälkeen vuonna 1945 saatiin määräys muuttaa lähetystaajuutta, sillä kymmenen vuotta käytössä ollut 166kHz häiritsi neuvostoliiton radiolähetyksiä. Uudeksi aallonpituudeksi tuli 1875 metriä ja taajuudeksi siis 160kHz. Tämä ei ilahduttanut kuuntelijoita, sillä samalla taajuudella oli Romanialainen asema, ja Lahden kuuluvuus heikkeni kautta koko maan. Maaliskuussa 1950 toivottiin asiaan parannusta jälleen uuden taajuusmuutoksen myötä, sillä Lahti sai yksinoikeuden taajuuteen 254kHz (1181 metriä). Ikävä kyllä tämä yksinoikeus rajoittui vain eurooppaan, ja samalla taajuudella olikin peräti kolme neuvostoliiton asemaa. Kuunteluolosuhteet eivät parantuneet toivotulla tavalla.

Erilaiset pitkäaaltoasemien kuunteluongelmat yleistyivät jatkuvasti, sillä esimerkiksi vuonna 1955 oli euroopassa 855 pitkäaaltoasemaa jakamassa 136 aallonpituutta.Varsinaisia kanavia pitkäaaltoalueella oli vain 15 kappaletta. AM-asemien merkitys oli kuitenkin alkanut suomessa vähenemään uudenaikaisen ULA-verkon rakentamisen myötä, ja 60-luvulle tultaessa ULA-verkkoa pidettiinkin meillä yleisradiotoiminnan perusverkkona.

Kuten huomaamme, on Lahden asema saanut taistella kuuluvuudestaan läpi koko olemassaolonsa ajan ja läpikäynyt lukuisia lähetystaajuusmuutoksia. Vielä vuonna 1990 Lahden taajuus vaihtui. Uudeksi taajuudeksi tuli 252kHz. Tällöin aseman merkitys oli jo erittäin vähäinen, ja se toimikin pari viimeistä vuottaan vain puolella teholla. Sekin meni enimmäkseen harakoille ja muille linnuille. Kello 12.00 Toukokuun 31. päivänä vuonna 1993 Lahti mykistyi lopullisesti. Aika oli ajanut entisen suuraseman ohi.

Lahden radiomastot valaistuina. (Kuva: Wikimedia)
 
Lähteenä kirjoitukseen oli "yeisradion historia 1926-1996" osa 3.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti