torstai 3. maaliskuuta 2011

Fenno Helmi F 293 V (Osa 1)

Seuraavaksi ensitarkastelussa on Fenno Helmi niminen radio. Mallimerkinnältään F 293 V. Tästä radiosta on neljä mallia, joiden ainoa ero on kotelon ulkonäössä. Mallit joiden numero on 493 V ovat maalattuja "välimeren siniseksi" tai "helmen harmaaksi". 293 V mallit sensijaan ovat kiillotettua sapelimahonkia tai jalavaa. Minulla on tämä mahonkinen versio. Radio on ilmeisesti vuodelta 1959, joten luonnollisesti ULA-aluekin löytyy. Ongelmana on tietysti se, ettei radiosta tällä hetkellä kuulu mitään... Kytkimien mekaniikka kuitenkin toimii ja säätönupit pyörii pienen natinan säestämänä. Äänenvärisäätö on erikoisella mekanismilla, ja siinä on jotain kulumaa, koska potikka pyörii "yli". Eli mekaanisesti laite on kutakuinkin ehjä.


Ulkopuolelta radio on ihan siistissä kunnossa. Pieni pala on lohjennut muovisesta etulevystä, ja yksi nappi on irronnut mutta tallessa. Joku on myös maalannut Fenno-logon taustan valkoiseksi todella kömpelösti, ehkä maalitussilla. Asteikkolasi on täysin ehjä ja käytännössä virheetön, samoin säätönupit ovat todella siistit ja ehjät. Eli varsin mainiossa kunnossahan tämä on.


Takapuoleltakin radio on siisti. Takalevy on täysin suora ja kaikki tekstit ja tarrat ovat tallella. En tiedä onko joku tehnyt itse nuo pari isompaa reikää takalevyyn, mutta ainakin erittäin siististi ne on tehty. Takalevyssä on myös putkitaulukko, joka kertoo radiossa olevan seuraavat putket:
EM80
ECC85
EBF89
EAA91
ECH81
ECL82
Eli erittäin tyyppilliset putket tälle aikakaudelle. Vain EAA91 on itselleni uusi tuttavuus. Kyseessä on siis ilmaisinputki, kaksoisdiodi. EM80 tästä yksilöstä puuttui, joku oli nimittäin laittanut tilalle EM84:n. Takalevystä selviää myös se, että asteikkolamppu on 6,3 voltin ja 300mA polttimo. Normaali nykyaikainen E10 kanta sopii. Muuta radion takaa löytyvää on vasemmalla lisäkaiutinliitäntä, antenniliitännät sekä langalle että TM-dipolille ja tietysti levysoitinliitäntä löytyy myös. Toisin kuin esimerkiksi ASA:n radioissa, näihin kaikkiin liittimiin sopii tavallinen banaanipistoke.


Sisältäpäin laite on myös siisti ja ehjä, joskin kovin pinttyneessä pölyssä kuten nämä yleensäkin tahtovat olla. Ensimmäinen homma tuleekin olemaan puhdistaminen. Tässä kotelomallissa ei myöskään ole huoltoluukkua pohjassa, joten radio pitää irroittaa kotelostaan kokonaan mikäli jotain huoltotoimia aikoo suorittaa. Koneisto on selkeästi Philipsiä, joskaan en tiedä mitä philips mallia tämä radio vastaa, enkä löytänyt Radiomuseum.org sivustolta kuin yhden philipsin EAA91 putkella, ja se ei muutoin ollut lähelläkään tätä. Eli kytkentäkaavion löytymisen mahdollisuus on varmaankin heti seuraavana mahdottomasta.

Täytyy vähän miettiä mitä tälle alkaa tekemään. Sisuskaluja pitää ainakin kurkata vielä, ja katsoa josko radion hiljaisuudelle löytyy jokin muu yksinkertainen selitys kuin irti oleva kaiutin.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti