sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Rakennetaan Fender 5E3 Deluxe (Osa 2)

Jaahas, uusi päivä ja uudet haasteet. On sunnuntai, sataa vettä eikä ulos tee mieli. On siis mitä parhain päivä keittää teetä ja jatkaa vahvistimen rakentamista.

Jäin eilen suurinpiirtein siihen, että kytkentälevy pitäisi kiinnittää chassikseen. Sitä ennen jouduin kuitenkin laittamaan siihen levylle vielä muutaman piuhan etukäteen, koska niitä olisi hyvin vaikea chassiksen sisällä enää laittaa. Onnistuinkin tässä hyvin, mitä nyt tuli arvioitua piuhojen pituuden tarve jokseenkin yli. Ei se mitään, lyhyemmäksi saa aina katkottua. Itse kytkentälevy meni chassikseen luonnollisesti erittäin helposti ja sopivasti, mikä ei sinällään ole iso yllätys. Vähän tosin oli saksan (vai amerikan) pojilla mennyt mitoitus pieleen jommassa kummassa, kun ihan alkuperäistä vastaavaan kohtaan en sitä saanut. Pikkujuttuja, mutta pisti silmään kun katselin kuvia aidoista 5E3 vahvistimista.

Tästä eteenpäin homma olikin sitten erittäin puuduttavaa. Nimittäin piuhojen mittaamista, pätkimistä, kuorimista ja juottamista. Näitä neljää kohtaa sainkin sitten toistaa ihan kyllästymiseen asti. Ehkä siinä meni jotain 4 tuntia? En katsonut niin tarkaan kelloa. Mutta joka tapauksessa tällaiseen yksinkertaiseenkin vahvistimeen saa aikaa uhrattua yllättävän paljon. Luonnollisesti vahvistimen rakenne vaikuttaa kuluneeseen aikaan paljon, moderinille piirilevylle tämän pyöräyttäisi huomattavasti nopeammin (aion kyllä senkin vielä tehdä, jälleen joskus).

Muutama sana komponenteista.

Keräilin tähän osia työhuoneelta sen mukaan mitä sattui löytymään sopivasti. Hiilimassavastuksia minulla on iso varasto, joten se oli ihan luonnollinen valinta. Sozon "blue molded" konkkia ostin joskus juuri fenderien rakentamiseen. Nämä ovatkin erinomaisia kondensaattoreita, joskin 400V jännitteenkesto asettaa joitain käyttörajoituksia. Oranssi piuha on monisäikeistä hopeoitua teflon eristeistä kytkentäjohtoa, joka on sähköisiltä ominaisuuksiltaan likimain parasta piuhaa mitä on olemassa. Ja hopeoinnin ansiosta pysyy ihmissudet ja vampyyrit pois vahvistimista! Potentiometrit ovat precision electronics:n valmistamia ja täyttävät MIL-R-94 standardin. Käytän näitä potikoita siksi, että ne ovat parhaiten sopivia tämän vahvistimen erikoiseen potentiometrikytkentään. Eli näillä potikoilla "on/off" volume ongelmasta pääsee parhaiten eroon. Kääntösäde (vai mikä se nyt oikeasti onkaan) on näillä potikoilla 314° normaalin 300° sijaan, mutta minua se ei haittaa. Ainut mikä haittaa on korkea hinta, yli 12€/kpl. Verkkomuuntajana minulla on trafomicin valmistama ja uraltonen myymä TS3 johon en oikein osaa luottaa, mutta kyllä se menettelee. Päätemuuntajana on "joku amerikkalainen" (olen unohtanut mikä) muuntaja, mikä on tehty vanhalla hyvällä tavalla. Taisin jo mainitakin paperi-eristeistä ja puupalikasta. On se ihan kiva, ja nyt sen sai sitten jopa käyttöönkin. Chassis on joku, en tiedä mikä ja nähtäväksi jää miten hyvin nuo silkkipainot kestää. Muut osat (kytkimet, ruuvit, putkien kannat jne.) ovat ihan perustavaraa eikä niistä oikein osaa mitään mainita. Putkina minulla on tuossa mitä sattui laatikoista sopivasti löytymään. General electric:n 5Y3GT, tung-sol 6V6GT, Brimar CV4004 ja Electro-harmonics 12AY7.

Sen verran myöhäiseksi meni vahvistimen valmistuminen, etten jaksanut enää alkaa mitään ääninäytteitä väsäämään, etenkin kun kaiutinkaappi olisi myös pitänyt kasata. Mutta vahvistin kyllä toimii, joskin toistaiseksi joudutte luottamaan vain minun sanaani. Täysin ilman ongelmia tämä homma ei tietenkään sujunut, vaikka niin toivoinkin. Isoin ongelma oli se, että en oikein tahtonut millään keksiä sopivaa maadoituspistettä etuasteelle. Kokeilin montaa eri kohtaa hauenleukapiuhalla, mutta en vieläkään ole päässyt varmuuteen mikä olisi paras paikka. Täytyy varmaan huomenna vielä levänneillä korvilla yrittää. Siis soundiinhan tällä ei ole vaikutusta, mutta mahdollisten häiriöiden määrään kyllä. Josta päästään siihen, että kytkin hehkut tähän vahvistimeen juuri samoin kuin alkuperäisessä vahvistimessa on tehty. On yleisesti tiedossa, että tämä ei ole paras mahdollinen tapa, mutta halusin silti kokeilla. Tein nimittäin ensimmäisen vahvistimeni (5F1 champ) vuosia sitten juuri samoin kuin fenderin kuvissa (en voinut tietää silloin paremmin), ja se oli ihan häiriövapaa laite. Ja yllätyksekseni niin on tämä deluxe:kin! Pieni taustahurina toki kuuluu, mutta jos olisin tästä halunnut täysin häiriöttömän, olisin tehnyt tämän alunperinkin ihan toisella tapaa monestakin kohdasta. Eli pointtina siis se, ettei hehkujen "huono" kytkentätapa tehnyt tähän mitään dramaattista häiriötä.

Sen kyllä haluaisin tietää miten tuommoista kromi chassista pitäisi käsitellä ettei se ole sekunissa täynnä sormenjälkiä. Ei tuota mitkään hanskat kädessä voi kasata.

Joka tapauksessa vahvistin on nyt valmis, ja se todellakin valmistui yhden viikonlopun aikana. Ei näitä perusvahvistimia siis kovin kauaa tee, mikäli asialle omistautuu. Eri juttu on sitten jos alkaa tekemään ns. point-to-point konetta "lennosta", eli ilman valmista layout kuvaa (joka on minun normaali tapa tehdä vahvistimia). Mutta näiltä osin valtakunnassa siis kaikki hyvin.

Päivitys 16.2.2011

Sain vahvistimelle kotelon, joten nyt se on sitten virallisesti valmis. Sweet! Enää ei tarvitse micro cubella soitella.

1 kommentti :

  1. Hyvältä näyttää tämäkin.
    Ja nätti kissa.
    Kun olet vanhan kunnostamisesta kiinnostunut niin mitä mieltä olet meikäläisen "pahimmasta kohteesta" eli kyseessä on Hagströmin vahvistin joka oli viettänyt ainakin yhden talven romiksella ja kärsinyt muutenkin. Kuvia tästä:
    http://ijl.fi/hagstrom/
    Jotain tästä aion tehdä vielä...

    Ilpo

    VastaaPoista